RTY Rakennustarkastuspäivät Jyväskylä 2.–4.4.2008

Tekemisen meininkiä

RTY:n järjestyksessä 46. Rakennustarkastuspäiville 2.–4.4.2008 kokoonnuttiin Jyväskylään. Päivien osallistujamäärä ylitti edellisvuoden.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori julkisti laajat Normitalkoot alkaneiksi. Määräyksillä on toki hyvät tavoitteet esteettömyyden, paloturvallisuuden, energiataloudellisuuden ja kaupunkikuvan suhteen. Ministeri peräänkuuluttaa kriittistä arviointia mennäänkö määräyksiä noudattaen asuntotuotannossa tarpeettomasti kohtuuhintaisuuden yli. Normitalkoilla tähdätään kustannussäästöihin unohtamatta elinkaariajattelua.
Yhdistyksemme puheenjohtaja Lauri Jääskeläinen muistutti kansalliseen rakennuspoliittiseen ohjelmaan kirjatusta tulevaisuuden haasteestamme: asiantunteva, palvelukykyinen ja tehokas rakennusvalvonta.
Ministerin ja puheenjohtajamme esiin nostamat linjaukset tähtäävät yhteneväisesti järkevään toimintaan hyvän ympäristön aikaansaamiseksi.

Kaupunginjohtaja Markku Andersson esitti ”toistaiseksi vain” 85 000 asukkaan Jyväskylän tervetuliaissanat. Kaupunki elää ennen kokematonta vaihettaan – ensi vuonna kuntaliitostensa jälkeen kaupungin asukasmäärä on 130 000 ja kooltaan se on silloin Suomen seitsemänneksi suurin. Jyväskylä on yksi valtakunnallisista kasvukeskuksista, mikä erityisesti näkyy juuri rakentamisessa. Kaupungissa on meneillään ennätysmäinen rakentamisbuumi.

Hallitusneuvos Auvo Haapanala ympäristöministeriöstä kertasi maankäyttö- ja rakennuslakiin toteutuneet sekä ehdotetut muutokset. Haapanalan näkemyksen mukaan noin tusina tehtyä muutosta ovat olleet luonteeltaan pieniä.

Ympäristöministeriön puheenvuoroa jatkoi hallitusneuvos Klaus Frösén tuoden esille toimintamalleja rakennusvalvonnan kehittämiseksi. Tavoitteeseen päästään edistämällä kolmea osa-aluetta: kuntien välistä yhteistyötä, sisältöä sekä sähköistä asiointia. Olennaista on keskittyä laadun kehittämiseen.

Arkkitehti Markku Axelsson (edessä oikealla) valotti Kuntaliiton johdolla tehdyn selvitystyön tuloksia. Näkemykset rakennusvalvontatoimen kenttätyöstä ovat hyvin poikkeavia eri paikkakuntien välillä. Seuraava tutkimisen arvoinen asia on objektiivinen arviointi esimerkiksi isoista kaupungeista: onko meillä hyviä, nykyisin toimivia rakennusvalvontatoimia.
Panu Latvala Kirkkonummelta (edessä vasemmalla) edustaa rakennusvalvontakentässä olevaa joviaalia aktiivisuutta. Päivien valloittavimman puheenvuoron piti Kuopion rakennustarkastaja Esa Koponen, joka välittömällä tavallaan kuvasi alkujaan spontaanisti kokoontuneen alueen rakennustarkastajaseurueen tiedonvaihtoa. Tapaamisissa käsitellään niin tarkastus- ja valvontatyön sisällölliset asiat kuin taksapolitiikka palkka-asioitakaan unohtamatta. Tiedonvaihto on vilkasta.
”Esimerkillistä toimintaa”, ”bravo”, olivat yleisön kannustushuudahdukset railakkaitten taputusten siivittämänä. Esa Koposen esille tuoma yhteistyö on tiedonvälitystä, kuntayhteistyötä ja rakennusvalvontatoimen laadun nostatusta parhaimmillaan.

Tapani Mäkikyrö jatkoi selvittäen mm. yhteistyötä Oulun ja 11 lähikunnan välillä. Yhteistyöhalukkuutta on, mutta kuntien itsenäisistä linjauksista asemakaavoituksen ja poikkeamispäätösten suhteen ei haluta luopua. Keskustelukumppanina Heikki Ahon seuraaja Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä

Ensimmäinen päivä päätettiin illalliseen Jyväskylä Paviljongissa. Tampereen Kalevi Lammi valittiin vuoden rakennustarkastajaksi. Puheessaan Kalevi muistutti, että rakennustarkastajan virka on 100 vuotta vanha. Helsingin Kaivopuistossa 27.9.1907 rakennusvaiheessa olleen kerrostalon sortuminen vauhditti päättäjiä. Helsingin rakennustarkastajan viran ensimmäiseksi haltijaksi valittiin 1.5.1908 lukien tunnettu arkkitehti Mauritz Gripenberg. Kaivopuiston kerrostalosortumaan loppui rakennusmestari J. Alfred Tannerin rakentajan ura – suomalaisen kuplettitaiteen eduksi. Viipuri ja Turku saivat päätoimiset rakennustarkastajansa 1926 ja Tampere 1939, kun Tampereeseen 1937 liitetyn Pispalan sekava rakentamien vaati erityistä peräänkatsomista, valisti Kalevi. Kalevi on suuri persoona sekä ehtymättömän tiedon, taidon ja kokemuksen aarrearkku, oiva valinta vuoden rakennustarkastajaksi.

Yhteenvetona voi todeta, että Jyväskylässä esillä oli vahva tahto rakennusvalvontatoimen sisällön kehittämiseen. Toimenpiteisiin on jo oma-aloitteisesti ryhdytty. Valtiovallan tuki astui selkeästi normitalkoiden käynnistymisen myötä mukaan. Nyt ollaan energisessä ja aukottomassa yhteistyörintamassa rakennusvalvontatyön eteenpäin viemisessä.

Ensi vuoden rakennustarkastuspäivät ovat Helsingissä.
Ajankohta on 18.–20.3.2009.

Lauri Jääskeläinen
Ulla Vahtera

Valokuvat: Lauri Jääskeläinen