Ajankohtaista

29.6.2018Hyvää kesää!Lue lisää »29.6.2018Tuusulan rakennusvalvonta etsii rakennustarkastajaaLue lisää »20.6.2018Turvallisuustutkinta Torniossa sijaitsevan elämyspuiston 15.3.2018 kattoromahduksesta valmisLue lisää »27.4.2018Tuore ohje kannustaa esteettömään rakentamiseenLue lisää »27.4.2018TRY:n koulutus uusista palomääräyksistä Helsingissä ja TampereellaLue lisää »26.4.2018Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen parlamentaarinen seurantaryhmä ja työryhmä asetettuLue lisää »

Kaavoituksen ja rakentamisen sääntelyä keventävä laki voimaan 1.5

28.04.2017

YM_kuvapankin_kuva.jpg

Vappupäivänä tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka helpottaa huomattavasti kaavoitusta ja rakentamisen luvitusta. Keskeiset uudistukset koskevat vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, hajarakentamista, asemakaavoitusta sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten roolia.

Kaupan suuryksikön kokoraja tuplaantuu

Vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja nousee 2000:sta 4000 kerrosneliömetriin. Maakuntakaavassa vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus pitää jatkossa osoittaa vain keskusta-alueen ulkopuolella.

Myös jatkossa vähittäiskaupan suuryksiköt tulee ensisijaisesti sijoittaa keskusta-alueelle. Jos palvelujen saavutettavuus voidaan taata, voi suuryksikön sijoittaa kuitenkin myös muualle. Jos suuryksikkö sijoitetaan keskustan ulkopuolelle, ei kaupan laatua enää tarvitse ottaa kaavoituksessa huomioon.

Helpotusta kylärakentamiseen

Mahdollisuus ohjata rakentamista suoraan yleiskaavalla laajenee myös sellaisiin kyliin, joissa on rakentamispaineita. Sama koskee kyläalueiden ulkopuolista haja-asutusaluetta. Myös kylien ranta-alueiden nykyistä tiiviimpi rakentaminen helpottuu.

Maatilan lisärakentaminen on jatkossa aiempaa helpompaa. Suunnittelutarveratkaisua ei enää tarvita maatilaan kuuluvalle rakennukselle, jota tarvitaan maa- ja metsätaloudessa. Tällainen rakennus voi olla esimerkiksi tuotanto- ja varastorakennus tai eläinsuoja.

Vapaa-ajan asunnon voi muuttaa pysyvään asuinkäyttöön entistä joustavammin. Kunta voi osoittaa rakennusjärjestyksessään sellaiset kaavoittamattomat alueet, joilla muutoksen voi tehdä ilman, että tarvitaan poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua. Vain kunnan rakennuslupa tarvitaan.

Kuntien kehittämiseen vauhtia, ELY-keskusten rooli muuttuu

Asemakaavoituksesta tulee ketterämpää, kun asemakaavaa voi muuttaa vaiheittain. Aiemmin näin oli mahdollista toimia vain maakunta- ja yleiskaavojen kohdalla.

Jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, voi asemakaavan myös perustellusta syystä laatia tai muuttaa vastoin yleiskaavaa.

ELY-keskusten rooli muuttuu konsultoivaksi. Ne eivät jatkossa enää ohjaa kuntien alueidenkäyttöä ja rakennustoimen järjestämistä. Samalla ELY-keskusten valvontatehtävää ja valitusoikeutta rajataan. Nämä koskevat jatkossa ainoastaan ratkaisuja, joilla on valtakunnallisia tai maakunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.

Lisätietoja:
Erityisavustaja Tea Usvasuo, p. 046 922 8946, etunimi.sukunimi@ym.fi
Rakennusneuvos Matti Vatilo, p. 0295 250 311, etunimi.sukunimi@ym.fi
Hallitussihteeri Mirkka Saarela, p. 0295 250 365, etunimi.sukunimi@ym.fi

Kuva: Ympäristöhallinnon kuvapankki

29.06.2018Hyvää kesää!
29.06.2018Tuusulan rakennusvalvonta etsii rakennustarkastajaa
20.06.2018Turvallisuustutkinta Torniossa sijaitsevan elämyspuiston 15.3.2018 kattoromahduksesta valmis
27.04.2018Tuore ohje kannustaa esteettömään rakentamiseen
27.04.2018TRY:n koulutus uusista palomääräyksistä Helsingissä ja Tampereella
26.04.2018Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen parlamentaarinen seurantaryhmä ja työryhmä asetettu
13.03.2018Rakennusalan ammattilaiset kokoontuvat Rovaniemellä
14.02.2018Koulutuskiertue rakennusten paloturvallisuusasetuksesta
22.01.2018Ilmoittaudu Rovaniemen Rakennustarkastuspäiville
28.12.2017Rakentamismääräyskokoelman mittava uudistus 2013-2017 valmis

Siirry arkistoon »